14.1.2016

Ajatuksia

 

 
 Viikonloppuna Helsingissä


Arvontavoitto
  



Heips taas! Maanantaina laitettiin mulle käteen lasta kuudeks viikoksi. Kauheen usein meinaa alkaa masentaa tää tilanne. Ei pääse salille, ei voi hikoilla. Sain kuitenkin luvan jopa käydä kävelyllä. Pakko koittaa löytää tästä myös niitä hyviä puolia eikä vaan masistella. Tää onneksi on vain väliaikaista. Oikeesti toisilla ei oo ees näinkään hyvin kun mulla. Vois olla niin ettei pystyis urheilla tai ees kävellä enää ikinä. Tottakai harmittaa kun ei oo itseaiheutettua eikä voi syyttää vaan itseään. Tää on saanu mut ajattelemaan. Mikään ei oo ikuista. Liikkukaa silloin kun pystytte, nähkää ihmisiä, kokeilkaa uusia asioita, muistakaa isovanhempianne soittelemalla ihan huvikseen, pitäkää vanhoihin kavereihin yhteyttä, testatkaa uusia reseptejä ja ostakaa vaate johon rakastutte sillä se voi olla pian loppuunmyyty (heh) jne.. Nauttikaa hetkestä ja eläkää. Ikinä ei voi tietää mitä käy koska se ei aina oo itestä kiinni.

Tällä hetkellä kun en saa käydä salilla niin pitää koittaa syyä vähän kevyemmin, levätä, huolehtia hyvinvoinnista ja pitää motivaatiota yllä. Niitä painoja kerkee nostella tässä elämän aikana vielä lukuisia kertoja. Terveys ja kuntoutuminen ennen kaikkea. Viimeistään 2kk päästä saan todennäkösesti luvan jo salitreenaamiseen. Keväämmäks oon suunnitellu aerobista ja jos jonkin verran onnistus kesäks kiristyä. Kesästä asti viime viikkoon kävinkin salilla tiuhaan n 5krt/viikko niin nyt voi 'hetken' huilailla ennen kevättä. Pitäis sinne olla jotai massaa tarttunu!

Muistan kuinka 2008 välilevynpullistuma leikkauksen jälkeen olin enemmän tyytyväinen liikuntakieltoon. Miten ne ajat muuttuukaan. Ennen vähät välitin liikunnasta mutta nyt en osais olla ilman. Olin aina se isokokoinen tyttö joka ei ois halunnu osallistua liikuntatunneille tai perheen kanssa ulkoiluun. Onneksi oon muuttunut niistä ajoista. 2011 tein sen päätöksen että vanha elämäntyyli ja itseinho jää menneisyyteen. Laihutin ja sitten alkoi jojoilu painon kanssa. 2013 aloitin salilla säännöllisen epäsäännöllisesti, 2014 se vähän unohtui ja 2015 kävin alkuvuodesta ja kesästä loppuvuoteen. Tavoite on tälle vuodelle oppia semmoinen 'kultainen keskitie', koska usein kun teen jotain niin se on sitten täysillä tai sitten ei ollenkaan. En aio kieltäytyä herkuista, vaan nauttia niitä kohtuudella. Alkoholia 'nautin' muutaman kerran vuodessa (humalahakuisesti) ja en oo ikinä pitäny sitä minään ruokajuomana tai sellasena että sitä pitää nauttia sosiaalisissa tilanteissa. esim ravintolassa mutta tänä vuonna voisin jopa nauttia drinksuja aina sillointällöin. Treeneissä yritän panostaa laatuun eikä määrään. Urheilun ei saa myöskään antaa mennä läheisten edelle. Treenata kerkeää myöhemminkin, tai sitten pitää vaan herätä paljon aikasemmin.
Joop, tämmösiä asioita oon mietiskelly :*



Ujo vilkutus


        


Joku innostu snäpistä! Tein sc joskus 2014 mut nyt vasta opettelin sen käytön..
ja hurahdin. Ooops.  Oon heränny myöhään, vaikka menny samoihin aikoihin nukkuu ku B. En ollu tänään varma siitä että mikä päivä on, mut selvis et on torstai ja huomenna viikonloppu ja aateltiin tehä normaalista arkiruoast poikkeavaa ruokaa.Tänää kävin pienel kävelyllä nyt ku sain luvankin. Samalla hain ärrältä pari kynsigeeliä, nyt vaan oottelemaan että voi laittaa kynnet.

Tortilla time!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista♥